Yhtenä päivänä lähdin kylään jossa söin siivun mozzarellaa, lehtisalaatin siivun ja kalkkunaleikesiivun. Kermarahkaa jossa vadelmia ja mustikoita. Myöhemmin samana päivänä harjoiteltiin pienel porukal musaa JA kun harjoitukset olivat ohi, eteeni työnnettiin tuoretta suklaahippukakkua, söin sitä palasen, josta seurasi armoton närästys. Missä vanha kaveri on piileskellyt, närästys on aiemmin nimittäin ollut usein seuranani. Vaan eipä enää kuin ani harvoin. Päivällisen virkaa toimitti samana päivänä munakas, jossa vähän kermaa, 3 kananmunaa ja paketillinen (140g) pekonia. Plus paprikaa, cocktailkurkun palanen. Vähän vehnäleseitä. Lisukkeena, yllättäen, kaali-paprikasalaattia! Kahvia kermalla ja kookosöljyllä. Iltapalana kreikkalaista jogurttia lisineen, again!
Seuraavana päivänä taisi mennä semmoiset 7 tuntia että hurahti, syömättä. Aamupalan lisäksi siis söin 2 possupihviä, kaali-paprika-feta salaattia, sienisalaattia. Pikasuklaata määrittelemätön annos
Toinen huomionarvoinen seikka, närästyksen puuttumisen lisäksi, on se että pärjään nykyään pienemmällä määrällä kahvia. Sen lisäksi että olin syömättä sen about 7 tuntia, mikä on itsessään jo ihme, niin olin varmaan 8h juomatta kahvia.
Lenkkispurttia ilmassa..kävelin vajaan tunnin yhteensä. Seuraavana päivänä ystäväni pyysi kylään (jonka eväistä ihan alkuun mainitsinkin) ja siellä teimme reilun tunnin lenkin. Olo ei tunnu keveältä, enkä näyttänyt millään tavalla laihtuneelta kun kaupassa peileihin vilkaisin. Mutta on se 9 cm vyötäröltä poissa. Enemmän olisi suonut 5kk:ssa tapahtuneen, mutta minkäs teet. Ehkä alkuajat ovat menneet elimistöltä totuttautumiseen, sitten niitä liian pitkiksi venyneitä hiilariherkkupäiviä.. Onhan mulla paljon senttejä ja kiloja viimeisten vuosien aikana kertynytkin. Toivon mukaan tämä hidas kutistuminen jatkuu. Ja toivon mukaan jotain muutosta on tapahtunut niissä kolesteroliarvoissa, sitten joskus kun menen mittaamaan uudelleen.
Varmasti teen jotain väärin kun näin hidasta on. Liikuntaharrastus on minimissä, sitä tässä taas herättelen... Ja kun työnteko on ollut mitä on ollut, eli karppauksen aikana satunnaisia keikkoja..niin liikuntaa saan siis tosi vähän. Mutta iloinen olen siitä että tämä alkaa olla jo helppoa, harvoin tarvii tapella mielitekoja vastaan. Ja heittelevät verensokerit ovat historiaa, ellen satu ottamaan yht äkkiä jotain tosi väärää...sen seurauksena kyllä tulee taas "heikko olo", etenkin jos se jatkuu enemmän kuin yhden esim. kakkupalan verran.
Mutta tosiaan meni tosi helposti tuo 7 tuntia, josta mainitsin, ihan huomaamatta lähes. Eikä mikään sairaan heikko olo ollut edes kun ruoan sain tehtyä ja aloin syömään. Eli olo on siis hyvä!! Edelleen ja tuskin muuksi muuttuukaan, kunhan vaakakin jotain näyttäisi ja nopeammin mitat tulisi pienemmiksi.
