Joskus on tilanteita joissa ei jaksa/viitsi/ tms. kiinnittää huomiota syömisiin. Karpatessa se kostautuu useimmiten mahakivulla. Niin tälläkin kertaa. Kun oli maistellut kaikenlaista sokeria ja jauhoja sisältävää, niin seuraavana päivänä mahakipu oli aikas kova, niin että levätä täytyi. Ikäänkuin olisi tullut allergiseksi sokerille ja jauhoille ym. hiilihydraattipitoiselle.
Jatkoin "herkkujen" parissa vielä muutamia päiviä, ja ei enää ollut paljoa maha kipeä, jos pientä mahan sekaisin menemistä ei lasketa.
Tällä kertaa pääsin helpommalla kuin joskus aiemmin maistellessani hiilarisapuskoita.
Oireiden osalta helpommalla. Mutta ei mielitekojen osalta. Jos ei riittävän ajoissa palaa omaan ruokavalioon niin makeasta onkin vaikeampi päästä eroon. Ihan kuin siihen syntyisi jokin addiktio.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole mikään tylsä ja mauton. Eikä herkuton. Perusruoka on herkullista ja hyvää. Ja vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kuuluu monenmoisia hyviä ihan virallisia herkuiksi laskettavia syötäviä.
Eli ei tarvitse elää mitään herkutonta elämää :)
Meni nyt vähän sekavaksi selitykseksi, tarkoitan näillä jutuilla sitä että omaan ruokavalioon palaaminen ei tarkoita jotain kurjaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti